Vammaisuus, moninaisuus ja ammatillinen kasvu ERIP103

Vastaava yliopisto - tiedekunta/yksikkö

Jyväskylän yliopisto - Kasvatustieteiden tiedekunta

Aikataulu

to 16.11. klo 17.00-19.30 Tampereen kesäyliopiston koulutustilassa (ilmoitetaan osallistujille sähköpostilla)

to 23.11. klo 17.00-19.30 verkossa (Teams)

to 7.12. klo 17.00-19.30 verkossa (Teams)

to 11.1.2024 klo 17.00–19.30 verkossa (Teams)

to 18.1.2024 klo 17.00–19.30 verossa (Teams)

Sisältö

vammaisuus

moninaisuus

toiseus

osallisuus

eettisyys

ammatillinen kasvu

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

vertailla vammaisuuden eri määritelmiä ja teoreettisia näkökulmia

eritellä vammaisuuteen ja muuhun moninaisuuteen liittyviä kulttuurisia asenteita, arvoja ja merkityksiä

tunnistaa ja tarkastella omia vammaisuuteen ja muuhun moninaisuuteen liittyviä asenteita, tunteita ja kokemuksia

jäsentää vammaisuuden ja moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä

arvioida oman toimintansa vaikutuksia toisen ihmisen osallisuuteen ja toimijuuteen

Suoritustapa

Oppimistehtävä + ryhmäsuoritus opintoryhmässä

Arviointi asteikolla 1-5

Oppimateriaali

Asenteet, ennakkoluulot ja syrjintä
1. Helkama, K.,  Myllyniemi, R., Liebkind, K., Ruusuvuori, J.  Lönnqvist, J.-E.,  Hankonen, N., Mähönen, T. A. , Jasinskaja-Lahti I.  & Lipponen J.  (2020) (tai aiemmat painokset). Johdatus sosiaalipsykologiaan. (3. tai uudempi painos). Edita.  Saatavilla myös e-kirjana (2020 11. painos). Luvut 10 ja 14
Luku 10:  Asenteet, päätöksenteko ja käyttäytymisen muutos.  JA
Luku 14: Ennakkoluuloisuus ja ryhmien väliset suhteet.  
2.  Seppälä, T. , Jasinskaja-Lahti, I., Lipponen, J.  & Liebkind,  K.  (2014). Koettu oikeudenmukaisuus ja syrjintä. Teoksessa L. Myyry, S.   Ahola, M. Ahokas & I. Sakki (toim.), Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus (s. 248–292). Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 18. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144169/AMPB_Juhlakirja.pdf?sequence=1
3.  Kallio, K.P., Korkiamäki, R. & Häkli, J. (2015). Johdanto:   Myönteinen tunnistaminen – näkökulma hyvinvoinnin edistämiseen ja   syrjäytymisen ehkäisemiseen Teoksessa J. Häkli, K. P. Kallio & R.   Korkiamäki (toim.),  Myönteinen tunnistaminen (s. 7-35). Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 90. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf
 
Esimerkkejä syrjinnän ja toiseuden kokemuksista
4. Zacheus, T., Kalalahti,M., Varjo, J., Saarinen, M., Jahnukainen, M., Mäkelä, M-L. & Kivirauma, J. (2017). Yläkouluikäisten syrjinnän, kiusaamisen ja rasismin kokemukset. Terra, 128 (1), 3–15. https://www.versuslehti.fi/wp-content/uploads/Terra_Yl%C3%A4kouluik%C3%A4isten-syrjinn%C3%A4n-kiusaamisen-ja-rasismin-kokemukset.pdf ;  
TAI 
Saarinen,  M. & Zacheus T. (2019). "En mä oo samanlainen"   Maahanmuuttotaustaisten nuorten kokemuksia ulkopuolisuudesta. Teoksessa    M. Jahnukainen, M. Kalalahti & J. Kivirauma (toim.), Oma paikka haussa (s. 170-199). Gaudeamus. Myös e-kirjana.
Valitse kaksi lähdettä kohdista 5-8:
5.  Appelqvist-Schmidlechner, K. & Wessman, J. (2014). Straight  from  Transylvania – nuorten mielenterveyskuntoutujien toiseuden  kokemuksia.  Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen, P. Muranen  & M.  Wrede-Jäntti (toim.), Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot –vuosikirja 2014 (s. 73–85). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120384/THL_2014_TEE019_09062015.pdf?sequence=5&isAllowed=y 
TAI
Heinonen,  T. & Järvinen, T. (2018). Kiusaaminen ja koulun tuki   mielenterveysongelmissa – nuoret mielenterveyskuntoutujat kertovat   koulukokemuksistaan. Kasvatus, 49 (1), 62-74.   https://elektra-helsinki-fi.ezproxy.jyu.fi/se/k/0022-927-x/49/1/kiusaami.pdf (vaatii kirjautumisen JY käyttäjätunnuksilla)
6.  Honkasilta, J. (2019). Toiseuttava erityistarve  ADHD-diagnosoitujen  nuorten identiteettineuvottelut heidän  koulukokemuksistaan. Kasvatus, 50 (1),  6-19. https://researchportal.helsinki.fi/fi/publications/toiseuttava-erityistarve-adhd-diagnosoitujen-nuorten-identiteetti 
7. Pikkarainen, M., Hakala, J., & Kykyri, V.-L.  (2019). "Ulkopuolisuuden olo" : tapaustutkimus peruskoulun keskeyttäneiden romaninaisten koulukokemuksista.Kasvatus, 50 (2), 120-135. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64225
8. Teittinen, A.& Vesala, H.T. (2022). Vammaisten ihmisten syrjintäkokemuksia koulutuksen kentällä. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 32 (E), 33-49. Bulletin_E_2021.indd (nmi.fi)
 
Vammaisuus käsitteellisenä ja kokemuksellisena ilmiönä
 9. Vehmas, S. (2009). Vammaisuuden ontologia ja politiikka: Realismin ja konstruktionismin väistämätön liitto. Kasvatus, 40 (2), 111–120. http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.jyu.fi/se/k/0022-927-x/40/2/vammaisu.pdf  (vaatii kirjautumisen JY-tunnuksilla)
Valitse kaksi lähdettä kohdista 10-13:
10. Hakala, K. (2022). Vammaispalvelujärjestelmän pedagogiikka – Kehitysvammadiagnoosin tienviittoja työntekijäkansalaisuuteen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin, 32 (E), 92-112. Bulletin_E_2021.indd (nmi.fi)
11.  Mietola, R. (2018). Koko elämä palveluissa: vaikeasti  kehitysvammaisen  henkilön nuoruus ja elämänkulku  kehitysvammapalveluissa. Teoksessa M.  Gissler, M. Kekkonen & P.  Känkänen (toim.),  Nuoret palveluiden pauloissa – Nuorten elinolot -vuosikirja 2018 (s.136-146). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL_TEE030_2018.pdf (julkari.fi)
12.  Olli, J. (2014). Tulla kuulluksi omana itsenään – vammaisten  lasten ja  nuorten  toimijuuden tukeminen.  Teoksessa M. Gissler, M.  Kekkonen, P.  Känkänen, P. Muranen & M. Wrede-Jäntti (toim.), Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot –vuosikirja 2014 (s. 152-160). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120384/THL_2014_TEE019_09062015.pdf?sequence=5&isAllowed=y ;
13. Tarvainen, M. (2018). Ruumiilliset tilat. Tavanomainen arki ja kerrottu vammaisuus. Yhteiskuntapolitiikka, 83 (1), 40-49. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136020/YP1801_Tarvainen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
 
Moninaisuus ja eettiset kysymykset
14. Tirri, K. & Kuusisto, E. (2019). Opettajan ammatti-etiikkaa oppimassa. Gaudeamus. Luku 2 (Opettajan eettinen ammatti, s. 13-40) ja luku 3 (Opettajan ammatillinen kehittyminen, s. 41-60). Myös e-kirjana.
15. Tarvainen, M. & Kekoni, T. (2015). Erityistä huolenpitoa. Lastensuojelun erityisen huolenpidon käsite ja käytäntö hoivatutkimuksen kentällä. Yhteiskuntapolitiikka, 80 (2), 173-180.http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126833/tarvainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lisätiedot

Lisätietoja opinnoista saa Tampereen kesäyliopistosta Sanna Hirvi, sanna.hirvi(at)tampereenkesayliopisto.fi, 044 901 8411

Tiedot julkaistu ennakkotietoina. Muutokset mahdollisia.