Kaikille avoin, ympäri vuoden!

Tampereen kesäyliopisto on julkisen valvonnan alainen vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää avointa korkeakouluopetusta, ammatillista täydennyskoulutusta sekä muuta ammatillisiin ja sivistyksellisiin osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta. Kesäyliopiston koulutus on ympäri vuoden avointa kaikille iästä ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumatta.

Tampereen kesäyliopisto ja Tampereen yliopisto (TUNI) ovat nimistään huolimatta täysin erillisiä oppilaitoksia. Myöskään Tampereen kesäyliopisto ja Tampereen avoin yliopisto eivät ole samaa organisaatiota, sillä Tampereen avoin yliopisto toimii Tampereen yliopiston alaisuudessa. Voit siis osallistua kesäyliopiston koulutuksiin, vaikka et olisi minkään yliopiston tutkinto-opiskelijana. Opiskelijat otetaan kesäyliopiston koulutuksiin pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä ilman erillisiä hakujärjestelyjä tai -vaatimuksia.

Tampereen kesäyliopistossa opiskelee vuosittain n. 7000 opiskelijaa 600 eri kurssilla tai koulutuskokonaisuudessa. Opetustunteja kertyy vuosittain yli 13 000.

Tampereen kesäyliopiston ylläpitäjänä on 1955 perustettu Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry, jonka jäseninä ovat kaikki pirkanmaalaiset korkeakoulut ja kunnat sekä yksi henkilöjäsen. Toiminta-alue on Pirkanmaan maakunta. Lue lisää Tampereen kesäyliopiston historiasta

Kesäyliopiston johtokuntana toimii Kesäyliopistoyhdistyksen hallitus.

Tampereen kesäyliopiston toimisto ja koulutustilat sijaitsevat Pienteollisuustalossa aivan Tampere-talon ja Tampereen yliopiston keskustakampuksen tuntumassa.

Mistä kesäyliopiston nimi tulee?

Tampereen kesäyliopiston nimessä oikeastaan kaikki on hassusti. Tampereen kesäyliopisto ei toimi vain Tampereella, vaan meillä opiskelee ihmisiä koko Suomesta ja jopa ulkomailta asti. Koulutuksia ei myöskään järjestetä vain kesäisin, vaan läpi vuoden. Kesäyliopistossa ei tehdä tieteellistä tutkimusta, joten se ei oikeastaan ole edes yliopisto. Mistä sitten Tampereen kesäyliopisto on saanut näin erikoisen nimen?

1950-luvun alussa Tampereella alkoi merkittävä liike, jonka tavoitteena oli siirtää Yhteiskunnallinen korkeakoulu Helsingistä Tampereelle. Tätä tavoitetta varten luotiin korkeakouluyhdistys sekä muita laajamittaisia edellytyksiä, joilla Tampere saisi kaipaamansa yhteyden tieteeseen. Tampereen kesäyliopiston perustamisen taustalla oli halu luoda Tampereelle akateemista toimintaa ja ilmapiiriä jo ennen korkeakoulun saapumista. Kesällä järjestettävä yliopistotasoinen opetus sopi tarkoitukseen täydellisesti ja niin Tampereen kesäyliopiston toiminta sai alkunsa.

Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu lopulta muutti Tampereelle, kesäyliopiston toiminnalla voitiin laajentaa kurssitarjontaa, jouduttaa oppilaiden valmistumista sekä mahdollistaa yliopisto-opintojen kokeilu korkeakouluun tähtääville. Tavoitteena oli täydentää yliopistojen koulutustarjontaa erityisesti kesällä, jolloin yliopistoilla oli usein hiljaista. Kesäyliopistot toimivat siis niin sanotun kolmannen lukukauden tuottajina. Nykyisin kesäyliopiston toiminta, koulutustarjonta ja kohderyhmä ovat laajentuneet merkittävästi, mutta nimi on pysynyt eräänlaisena muistona ja kunnioituksena menneisyydelle.

Kesäyliopistot koulutuksen järjestäjinä

Kesäyliopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joiden laaja alueellinen koulutustarjonta varmistaa omalta osaltaan korkeakoulutettua väestöä palvelevan koulutuksen saavutettavuutta eri puolella maata. Kesäyliopistot ovat osa korkeakoulutuksen kansallista jatkuvan oppimisen verkostoa, jossa yhdessä niin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kuin muiden koulutusorganisaatioiden kanssa tavoitteena on mahdollistaa opiskeleminen työn ohella. Kesäyliopistot tunnetaan erityisesti työelämän osaamista vahvistavasta koulutuksestaan, sillä koulutuksen toteuttamisessa käytetään työelämän parhaita asiantuntijoita, joilla on uusinta tietoa omalta alaltaan.

Kesäyliopistot muodostavat maan laajuisen verkoston ja oppilaitosten keskinäisellä yhteistyöllä vahvistetaan koulutuksen laatua. Yhdessä toimien varmistetaan iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta kaikkien kansalaisten mahdollisuus korkeakoulutasoiseen opetukseen sekä yleissivistävään ja työelämälähtöiseen koulutukseen kaikkialla Suomessa.

Kesäyliopistot toimivat kiinteässä yhteistyössä omien alueidensa korkeakoulujen ja muiden koulutuksen tuottajien sekä työelämän asiantuntijoiden kanssa, mutta toimivat myös sellaisen korkeakouluopetuksen tarjoajana, jota paikkakunnan omilla korkeakouluilla ei ole koulutusvastuissaan. Kesäyliopistot tukevat opiskelijoita heidän jatkuvassa oppimisessaan tarjoamalla sijaintipaikkakunnillaan opetusta ja opiskelijan oppimista tukevia palveluja.

Nimestään huolimatta kesäyliopistot toimivat ympärivuotisesti painottaen toiminnassaan korkeakoulutasoista opetusta, työelämän osaamista vahvistavaa koulutusta, lasten ja nuorten tiedetoimintaa, ikääntyvien yliopistotoimintaa sekä yleissivistävää koulutusta, kuten kielikursseja sekä taide- että kulttuurialojen koulutusta.

Kesäyliopistojen opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Joissakin tapauksissa opetusta ja ohjausta annetaan myös englannin kielellä, jolloin siitä on erikseen mainittu kurssikuvauksissa.

Kesäyliopistot laativat osaamisperusteiset opetussuunnitelmat, joissa kuvataan koulutustarjonnan tuottama osaaminen opintokokonaisuuksien ja kurssien tasolla. Osaamisperusteisuudella tuetaan opiskelijan mahdollisuutta hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja päällekkäisyyksien välttämiseen opintoja suoritettaessa.

Kesäyliopistojen opetussuunnitelmia laadittaessa pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä tukevat heidän pyrkimyksiään jatkuvaan oppimiseen ja sivistykseen. Kunkin kesäyliopiston sijaintialueen ja sen väestön koulutustarpeet tuovat opetussuunnitelmaan kansallisen tason ohella tarvittavaa paikallisuutta.

Lainsäädännöllinen tausta, kesäyliopistojen tehtävä ja arvoperusta

Kesäyliopistojen toiminnasta säädetään vapaata sivistystyötä koskevassa lainsäädännössä. Laissa kesäyliopistojen tehtäväksi määritellään avoimen korkeakouluopetuksen sekä alueellisiin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestäminen erityisesti korkeakoulutetun väestön tarpeita palvellen (2§ (29.12.2009/1765). Kesäyliopistojen toiminta perustuu opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämään ylläpitolupaan, joka voidaan myöntää riittävät ammatilliset ja taloudelliset edellytykset täyttävälle kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Kesäyliopistot ovat voittoa tavoittelemattomia yleishyödyllisiä yhteisöjä.

Kesäyliopistojen tehtävässä korostuvat paitsi laaja ja monipuolinen korkeakoulutuksen saatavuus kaikkialla Suomessa myös sivistystehtävä. Kesäyliopistoilla on tärkeä rooli niin yleissivistyksen kuin työelämässä tarvittavan osaamisen vahvistamisessa elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Kesäyliopistot ovat osa korkeakoulutuksen verkostoa ja ne osaltaan tukevat yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Kesäyliopistojen visiona on tukea kansalaisten yksilöllisiä opintopolkuja ja kehittyä merkittäviksi jatkuvan oppimisen valtakunnalliseksi verkostoksi.

Kesäyliopistojen toiminta ja opetussuunnitelmien arvoperusta rakentuu kolmelle yhdessä määritellylle arvolle. Ne ovat sivistys, kumppanuus ja merkityksellisyys.

Sivistys on arvoista tärkein ja sen mukaisesti koulutuksen ja kasvatuksen kautta omaksuttu viisaus, avarakatseisuus ja henkinen kehittyneisyys ovat kesäyliopistojen toiminnan ytimessä. Sivistyksen arvosta kumpuaa kesäyliopistojen oppimiskäsitys, joka perustuu itseään kehittävän uteliaan ihmisen oppimisen polun viitoittamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.

Kumppanuus yhteistyön muotona on kesäyliopistojen arvoperustassa keskeinen. Kumppanuudessa kesäyliopistojen asiakkaisiin – niin kansalaisiin kuin yhteisöihin – kunnianhimoisena tavoitteena on toimia rinnallakulkijana. Kesäyliopistot haluavat luoda opiskelijalle hyvän asiakaskokemuksen, jonka merkitsee enemmän kuin asiakastyytyväisyys. Kumppanuudessa pyritään saavuttamaan enemmän kuin asiakas on ennakolta saattanut odottaa. Kumppanuus toteutuu myös kesäyliopistojen tiiviina keskinäisenä verkostoitumisena ja oppilaitosten yhteistyönä yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja muihin oman alueensa koulutusorganisaatioihin.

Merkityksellisyys on arvo, jossa korostuu oppimisen kyky tuottaa itseään kehittävälle uteliaalle ihmiselle jotakin itsessään arvokasta. Kesäyliopistojen koulutus ei ole pelkkä väline, esimerkiksi taloudelliseen menestymiseen, vaan luo arvokkaan elämän kokemuksia. Merkityksellisyyden arvon mukaisesti koulutuksen tavoitteena on eettisesti kestävän hyvän tuottaminen ja ihmisarvoisen elämän ja osallisuuden edistäminen. Merkityksellisyys toteutuu koulutuksessa myös siten, että itseään kehittävä, utelias ihminen saa mahdollisuuksia ilmaista ja toteuttaa itseään ja luoda sitä kautta uutta.

Kesäyliopistojen arvoperusta konkretisoituu kunkin kesäyliopiston osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa. Arvot toteutuvat kesäyliopistojen toimintakulttuurissa, opetuksessa ja opiskelijoiden jatkuvan oppimisen tukemisessa.

Opetus kesäyliopistossa

Lain mukaan vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Kesäyliopistojen oppimiskäsityksen ytimessä on itseään kehittävä, oppimishaluinen ja utelias ihminen osana oppivaa yhteisöä. Tämän mukaisesti opetuksessa ja oppimisessa korostuu ihmisen oma vastuu ja aktiivisuus itseohjautuvana toimijana. Tavoitteena on herättää oppivassa ihmisessä opittavaan asiaan liittyviä kysymyksiä, kykyä ymmärtämiseen ja ongelmanratkaisuun sekä halua ja intoa omiin kokeiluihin. Oppimiskäsityksen mukaan oppiva ja utelias ihminen rakentaa tietoa aikaisemman tietämyksensä ja kokemuksiensa perustalle. Kesäyliopistoissa oppiminen palvelee opiskelijan sivistysperustan rakentamista ja työelämäosaamisen vahvistamista.