”Heti tuli sellainen olo, että tätä haluan jatkaa”
Kesäyliopiston laajasta koulutustarjonnasta löytyy kiinnostavaa opiskeltavaa erilaisiin tarpeisiin. Viisi opiskelijaa kertoo oman tarinansa ja mitä he ovat saaneet kesäyliopistossa opiskelusta.
Punatiilisessä Pienteollisuustalossa, aivan Tampereen ytimessä, sijaitsee Tampereen kesäyliopisto. Samaisessa kiinteistössä Tampere-talon ja Tampereen yliopiston välisessä kulmauksessa järjestetään myös suurin osa kesäyliopiston koulutuksista. Tänä päivänä iso osa kursseista pidetään toki verkossakin, mikä antaa opiskelijalle joustoa ja paikasta riippumattomuutta. Kesäyliopiston opintoihin voi hyvin osallistua vaikka toiselta puolelta Suomea, ja kaikki ovat tervetulleita mukaan.
Kielten opiskelu antaa innostusta työhön ja elämään
Tiina Pelttari opiskelee kesäyliopistossa ranskan kieltä kerran viikossa, 3 oppituntia kerrallaan. Alkuun mietitytti, riittääkö oma osaaminen kurssille.
”Mietin vähän alkuun sitä, että onko taso liian korkealla ja että pääsenkö siihen mukaan. Mutta kyllä se hyvin nopeasti kävi selväksi, että voi opiskella minunkin taustallani”, Tiina muistelee.
Tiina on aina ollut kielistä kiinnostunut ja käyttää työssään ranskan kieltä. Kielen opiskelussa yhdistyvät siis niin huvi kuin hyötykin. Tiina haluaa kannustaa muita kielistä kiinnostuneita osallistumaan rohkeasti kielikursseille. Osallistuminen on ollut joustavaa, kun kurssi on ollut etänä, mutta samalla hyvin tehokasta, kun yksi ilta viikossa omistetaan yksinomaan kielen puhumiselle. Innostuneella ja motivoituneella opiskeluryhmällä on Tiinan mielestä suuri vaikutus omaan opiskelumotivaatioon – kuten myös natiiviopettajalla. Rento ilmapiiri, jossa ei tarvitse jännittää tukee kielen oppimista.
Mira Mäkelä on opiskellut kesäyliopistossa aiemmin ravitsemustiedettä. Nyt hän on mukana saksan kielen keskustelukurssilla. Saksan kurssille on muodostunut varsin vakiintunut opiskeluporukka, mutta tästä huolimatta Mira koki uutena ryhmään tulemisen helpoksi.
”He ottivat hirveän helposti mukaan ja me ollaan tehty vähän ylimääräisiäkin juttuja”, Mira kuvailee.
Ryhmä on käynyt muun muassa katsomassa saksalaisen elokuvan ja seuraamassa balettiesitystä. Mira on vahvasti sitä mieltä, että tämä on ”yksi parhaista saksan kielen kursseista missä olen ollut”. Opetus on ollut laadukasta natiivin opettajan johdolla, ja keskustelun aiheet ovat olleet vaihtelevia. Kurssilla on keskusteltu ajankohtaisista aiheista, mutta myös vaikkapa harrastuksista ja sivistyksestä. Käytettävä sanasto on laajaa ja oppimista tapahtuu helposti mielenkiitoisista aiheista keskustellen. Myös Miraa jännitti hieman kurssille meneminen, vaikka on asunutkin nuorempana Saksassa. Hyvä ilmapiiri ja keskusteluun keskittyminen sai jännityksen pian katoamaan. Mira antaakin kurssille täydet kymmenen pistettä.
”Heti tuli sellainen olo, että tätä haluan jatkaa”.
Psykologian opiskelussa kiehtoo mahdollisuus soveltaa opittua omaan työhön
Marja Rajala työskentelee sosiaalialalla lasten, nuorten ja perheiden parissa. Hän on opiskellut työn ohessa koko aikuisikänsä. Marja onkin erinomainen esimerkki elinikäisestä oppijasta.
” Upeaa, että on tällainen järjestelmä, joka mahdollistaa, että tässä kohtaa voi työn ohessa opiskella. Ja ihan kohtuuhinnalla. Opiskelu tuo elämääni motivaatiota ja inspiraatiota, tykkään ihan hirveästi oppia uutta – ja nyt on ollut tilaisuus käyttää siihen aikaa.”
Nyt Marja opiskelee kesäyliopistossa Psykologian perusopintoja Jyväskylän avoimen yliopiston opintovaatimusten mukaisesti”.
”Tiesin psykologian opintojen olevan mielenkiintoisia, mutta yllätyin silti, miten paljon niistä voi saada omaan työhön”, hän kertoo.
Marja on saanut paljon uusia ideoita työhönsä liittyen, joita hän haluaa soveltaa käytäntöön. Juuri siinä onkin ollut se innostavin anti, kun pääsee viemään opiskelun kautta syntyneitä uusia ajatuksia osaksi työn arkea.
”Opiskelu on tuonut ihan hirveästi työhön uutta intoa ja motivaatiota.”
Luennot ovat olleet Marjan mielestä laadukkaita ja opettajat ammattilaisia. Opettajat ovat osanneet kertoa vaikeistakin asioista, kuten neuropsykologian teorioista, ymmärrettävästi. Avoimessa yliopistossa kurssit suoritetaan usein tenteillä tai muilla kirjallisilla tehtävillä. Marja ei kuitenkaan ole ottanut arvosanoista paineita.
”Kukin voi itse valita, että onko suorittamassa numeroita vai oppimassa vaan muulla tavalla. Se on ihan oma valinta,” hän toteaa.
Avoimessa yliopistossa voi opiskella joustavasti työn ja muun elämän ohella – ja usein luennot on järjestetty verkossa. Marja on kokenut verkko-opiskelun luentoineen toimiviksi, ja opiskelun, työn ja vapaa-ajan yhdistäminen on tuntunut hänestä helpolta.
”Elän sellaista vaihetta, että töiden jälkeen minulla on aikaa opiskella. Opiskelu on ollut pikemminkin semmoinen täydentävä asia tässä elämänvaiheessa. Se on tuonut sisältöä sekä työhön että siihen muuhun aikaan.”
Marjalla on myös kehittämisideoita opintojen järjestämisestä. Hän kaipaa esimerkiksi enemmän keskustelua muiden opiskelijoiden kanssa ja mielellään hyödyntäisi osallistujien moniammatillisia taustoja yhteisten keskusteluiden muodossa. Vapaamuotoiset tapaamiset opiskelijoiden kesken antaisivat mahdollisuuden tutustua paremmin ja verkostoitua.
”Opinnoissa oli hyvin monimuotoinen ryhmä ja monella oli paljon ammatillista kokemusta taustalla. Mielelläni kuulisin kokemuksia ja voisin sitten itsekin hyötyä niiden jakamisesta, jos opinnoissa syntyisi vuoropuhelua enemmän”, Marja esittää.
Neuropsykiatriseksi valmentajaksi – uudelle uralle tai lisää välineitä omaan työhön
Minna Haukka ja Onda Vaahtera opiskelevat Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksessa. Laaja-alaisena erityisopettajana työskentelevä Minna hakee koulutuksesta lisäosaamista ja uusia menetelmiä työhönsä yläkoulussa. Onda puolestaan on rakentamassa itselleen ammattia neuropsykiatrisen valmennuksen parissa.
Minnalle täydennyskoulutukset ovat tuttuja, sillä hän on käynyt niitä työn ohessa paljonkin. Hän ei opiskele niinkään suoritusmerkintöjen vuoksi, vaan oman osaamisen kehittämiseksi. Minna on kokenut lähikoulutuksen antoisaksi ja pitää ajatustenvaihtoa ja muiden opiskelijoiden tapaamista tärkeänä osana koulutusta. Lisäksi moniammatillinen ryhmä tuo erilaisia näkökulmia ja lisää ymmärrystä eri aloilla työskentelevien kesken.
”Kyllä se laajentaa näkökulmaa huomata, että psykiatrisen sairaanhoidon näkökulmasta asiat näyttäytyvät vähän erilaiselta kuin koulumaailmasta käsin”, Minna kuvailee.
Millaista hyötyä Minna kokee saavansa työhönsä? Minna kertoo, että nepsy-valmentaja -koulutus tuo työhön laatua, lisää osaamista ja antaa nuorten kohtaamisiin ”nepsykulmaa”. Hän myös ajattelee, että neuropsykiatrinen tietämys on jollain tavalla yleispätevä taito mitä voi käyttää kaikissa ihmissuhteissa.
Koulutus on oikeastaan ylittänyt Minnan odotukset ja lisännyt innostusta aihetta kohtaan. Hän on koulutuksen kautta löytänyt sellaista kirjallisuutta, jota on kaivannut tiedostamattaan.
”Olen huomannut, että se ikään kuin täyttää jotakin sellaista koloa sopivasti”, Minna lisää nauraen.
Ondalla on hauska tarina kerrottavanaan siitä, miten hän päätyi opiskelemaan Ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi Tampereen kesäyliopistoon. Eräänä lauantaina Ondan puoliso tokaisi, että ”sinusta tulisi hyvä nepsy-coachi”. Asiaa hieman pyöriteltyään, Onda tuumasi, että niin voisi tullakin. Sitten piti tietysti selvittää miten sellaiseksi voisi opiskella ja missä. Asiaa tutkittuaan, hän huomasi, että opiskelu onnistuu kotikaupungissaan Tampereella ja koulutuksen hakuaika on juuri päättymässä. Koulutus on taloudellisesti iso panostus, joten Onda päätti nukkua vielä yön yli ennen hakemuksen jättämistä.
”Mutta ei kyllä sinänsä olisi tarvinnut, tosin ehkä se on hyvää rahankäyttöhygieniaa myös, ettei ihan heti ryntää ilmoittautumaan. Mutta ajattelin, että eurot likoon nyt. Eli opiskelen ihan omalla rahalla, kun taas monilla meistä esimerkiksi työnantaja maksaa opinnot.”
Myös Onda kokee koulutuksessa tärkeäksi puoleksi ryhmässä vallitsevan hyvän ilmapiirin
”Koulutuksessa on hyvin arvostava ja kuunteleva ilmapiiri. Kun koulutuksessa puhutaan ihmisten auttamisesta, aihe koskettaa meitä opiskelijoita henkilökohtaisella tasolla myös aina jotakin kautta ja se luo sellaista mukavan lämmintä ja turvallista ilmapiiriä”, hän kuvailee.
Koska Onda on perustamassa yritystoimintaa koulutuksen kautta, opintoihin panostaminen on hänelle ajallisesti tärkeää ja itsestään selvää.
”Kun opiskelu alkoi, panostin paljon tunteja siihen. Ajattelen, että se on merkki siitä, että tämä asia on minulle tärkeää, asianmukaista ja hyödyllistä. Ja koen, että jotakin sellaista, jossa minä tulen olemaan hyvä”, hän päättää.
Haastattelut, kuvat ja tekstit:
Jenna Torni ja Sanna Vaurula
