Keinoja perheiden tukemiseen uniasioissa

Lapsi heräilee usein öisin, ja nukkumaanmeno viivästyy iltaisin. Sinulta kysytään neuvoja, kun perheen voimavarat ovat jo vähissä. Kuulostaako tutulta? Lapsiperheiden parissa työskentelevät kohtaavat tällaisia tilanteita varsin usein, tietyissä ammateissa jopa päivittäin, joten et ole varmasti kokemustesi kanssa yksin.

Uneen liittyvät pulmat eivät useinkaan ratkea heti ja helposti. Uusien tapojen opettelu vie oman aikansa, ja usein aiemmat tavat ovat syvään juurtuneita. Vanhempien väsymys ja pelot tilanteen pahenemisesta entisestään voivat jarruttaa muutosta. Monesti myös tuntuu siltä, että kaikkea on jo kokeiltu. Miten voisin vielä rohkaista ja tukea perhettä? Tämän kaiken keskellä ammattilainenkin kaipaa välillä vahvistumista ja pysähtymistä asian äärelle: Minä osaan kyllä auttaa perhettä eteenpäin.

Uutta tietoa kertyy jatkuvasti

Vanhempia voi helpottaa, kun he saavat tietoa, miten vauva oppii unitaitoja ja mitä siihen vaaditaan. Toistoja ja kärsivällisyyttä, hermoston kehittymistä. Onko sinulla jo käytössäsi kuvia tai muuta materiaalia, joilla voit helposti selittää asiaa vanhemmille?

Lapsen unta on tutkittu viime vuosina paljon ja tieto karttuu jatkuvasti. Tutkimuksissa on havaittu, että lapset heräilevät sitä useammin, mitä aktiivisemmin vanhempi itse puuttuu lapsen heräilyyn ja normaaliin liikkumiseen/ääntelyyn unen aikana. Jos lapsi oppii turvallisesti ja aikuisen tuen avulla vähitellen nukahtamaan myös itse, ja kaikkeen normaaliin liikkumiseen ei heti puututa, voi tästä olla myöhemmin perheelle paljon hyötyä.

Unirytmin kehittymistä voi tukea jo 3 kk iästä alkaen

Suomessa eletään suuri osa vuodesta hämärässä. Luonnonvalon hyödyntäminen vuorokausirytmin tukemisessa olisi mahdollista ottaa laajemminkin käyttöön. Oletko puhunut vanhempien kanssa valon merkityksestä? Valo varsinkin aamulla tahdistaa lapsen rytmiä. Jos luonnonvaloa ei ole saatavilla, on valaistuksen lisääminen kotiin yksi keino. Avataan aamuisin verhot kunnolla, hyödynnetään lisäksi kodin valaistusta ja ulkoillaan. Lapsen hormonitoiminta alkaa tukea vuorokausirytmiä yhä vahvemmin kasvun myötä.

Unirytmin kehittymistä on mahdollista tukea lempeästi noin 3 kuukauden iästä alkaen. Vauvat oppivat valtavan paljon ja vanhemmat huomaavatkin lapsensa taitojen edistymisen monissa asioissa, ehkä myös unitaidoissa. On motivoivaa, että onnistumisia nostetaan yhdessä esille. Unipäiväkirjasta on mahdollista huomata edistyminen ja toisaalta unipäiväkirja voi tuoda näkyväksi myös unta heikentäviä asioita. Saatetaan esimerkiksi havaita, että lapsi heräilee enemmän, jos hän menee myöhemmin nukkumaan.

Usein olisi mahdollista ehkäistä sellaisten uniassosiaatioiden kehittymistä, jotka alkavat koitua perheelle kuormittaviksi. Tähän tarvitaan kuitenkin tietoa etukäteen, miten toimia ja sopeuttaa tavat omaan perheeseen sopiviksi. Syömisen ja nukkumisen erottaminen toisistaan lempeästi ja vähitellen lapsen kasvun myötä on yksi esimerkki. Millaisesta uneen liittyvästä tiedosta vanhemmat erityisesti hyötyvät sinun kokemuksesi mukaan, jo ennen lapsen syntymää?

Tampereen kesäyliopisto järjestää ammattilaisille suunnatun koulutuksen lapsen unesta 22.11.2022 (myös etäosallistumismahdollisuus). Koulutuksessa pääset syventämään osaamistasi lapsen unesta ja unihäiriöistä, sekä saat keinoja vanhempien motivoimiseen. Muiden ammattilaisten kokemukset ovat myös opettavaisia ja koulutuksessa hyödynnetään lisäksi case-esimerkkejä.

Kouluttajana ja tämän kirjoituksen kirjoittajana toimii FM Heidi Kervinen. Heidi on koulutustaustaltaan biologi, ja on erikoistunut fysiologiaan. Heidin koulutuksissa painotetaan käytännön näkökulmaa ja lempeitä keinoja unen edistämiseen. Kurssilla ei keskitytä varsinaisiin ns. unikouluihin, vaan keskiössä on uniongelmien ennaltaehkäisy. Heidi suosii menetelmiä, jotka ovat sekä lapselle että vanhemmalle ystävällisiä, tuovat positiivisia kokemuksia ja sitä kautta vahvistavat itseluottamusta; me onnistumme! Koulutus perustuu tutkittuun tietoon ja sisältää kurssimateriaalin kuvineen, jota voit myöhemminkin käyttää esim. asiakastyössä.

Neuropsykiatriseksi valmentajaksi – uudelle uralle tai lisää välineitä omaan työhön

Minna Haukka ja Onda Vaahtera opiskelevat Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksessa. Laaja-alaisena erityisopettajana työskentelevä Minna hakee koulutuksesta lisäosaamista ja uusia menetelmiä työhönsä yläkoulussa. Onda puolestaan on rakentamassa itselleen ammattia neuropsykiatrisen valmennuksen parissa.

Minnalle täydennyskoulutukset ovat tuttuja, sillä hän on käynyt niitä työn ohessa paljonkin. Hän ei opiskele niinkään suoritusmerkintöjen vuoksi, vaan oman osaamisen kehittämiseksi. Minna on kokenut lähikoulutuksen antoisaksi ja pitää ajatustenvaihtoa ja muiden opiskelijoiden tapaamista tärkeänä osana koulutusta. Lisäksi moniammatillinen ryhmä tuo erilaisia näkökulmia ja lisää ymmärrystä eri aloilla työskentelevien kesken.

”Kyllä se laajentaa näkökulmaa huomata, että psykiatrisen sairaanhoidon näkökulmasta asiat näyttäytyvät vähän erilaiselta kuin koulumaailmasta käsin”, Minna kuvailee.

Millaista hyötyä Minna kokee saavansa työhönsä? Minna kertoo, että nepsy-valmentaja -koulutus tuo työhön laatua, lisää osaamista ja antaa nuorten kohtaamisiin ”nepsykulmaa”. Hän myös ajattelee, että neuropsykiatrinen tietämys on jollain tavalla yleispätevä taito mitä voi käyttää kaikissa ihmissuhteissa.

Koulutus on oikeastaan ylittänyt Minnan odotukset ja lisännyt innostusta aihetta kohtaan. Hän on koulutuksen kautta löytänyt sellaista kirjallisuutta, jota on kaivannut tiedostamattaan.

”Olen huomannut, että se ikään kuin täyttää jotakin sellaista koloa sopivasti”, Minna lisää nauraen.

Ondalla on hauska tarina kerrottavanaan siitä, miten hän päätyi opiskelemaan Ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi Tampereen kesäyliopistoon. Eräänä lauantaina Ondan puoliso tokaisi, että ”sinusta tulisi hyvä nepsy-coachi”. Asiaa hieman pyöriteltyään, Onda tuumasi, että niin voisi tullakin. Sitten piti tietysti selvittää miten sellaiseksi voisi opiskella ja missä. Asiaa tutkittuaan, hän huomasi, että opiskelu onnistuu kotikaupungissaan Tampereella ja koulutuksen hakuaika on juuri päättymässä. Koulutus on taloudellisesti iso panostus,  joten Onda päätti nukkua vielä yön yli ennen hakemuksen jättämistä.

 

 

 

”Mutta ei kyllä sinänsä olisi tarvinnut, tosin ehkä se on hyvää rahankäyttöhygieniaa myös, ettei ihan heti ryntää ilmoittautumaan. Mutta ajattelin, että eurot likoon nyt. Eli opiskelen ihan omalla rahalla, kun taas monilla meistä esimerkiksi työnantaja maksaa opinnot.”

Myös Onda kokee koulutuksessa tärkeäksi puoleksi ryhmässä vallitsevan hyvän ilmapiirin

”Koulutuksessa on hyvin arvostava ja kuunteleva ilmapiiri. Kun koulutuksessa puhutaan ihmisten auttamisesta, aihe koskettaa meitä opiskelijoita henkilökohtaisella tasolla myös aina jotakin kautta ja se luo sellaista mukavan lämmintä ja turvallista ilmapiiriä”, hän kuvailee.

Koska Onda on perustamassa yritystoimintaa koulutuksen kautta, opintoihin panostaminen on hänelle ajallisesti tärkeää ja itsestään selvää.

”Kun opiskelu alkoi, panostin paljon tunteja siihen. Ajattelen, että se on merkki siitä, että tämä asia on minulle tärkeää, asianmukaista ja hyödyllistä. Ja koen, että jotakin sellaista, jossa minä tulen olemaan hyvä”, hän päättää.

Kielten opiskelu antaa innostusta työhön ja elämään

Tiina Pelttari opiskelee kesäyliopistossa ranskan kieltä kerran viikossa, 3 oppituntia kerrallaan. Alkuun mietitytti, riittääkö oma osaaminen kurssille.  

”Mietin vähän alkuun sitä, että onko taso liian korkealla ja että pääsenkö siihen mukaan. Mutta kyllä se hyvin nopeasti kävi selväksi, että voi opiskella minunkin taustallani”, Tiina muistelee. 

Tiina on aina ollut kielistä kiinnostunut ja käyttää työssään ranskan kieltä. Kielen opiskelussa yhdistyvät siis niin huvi kuin hyötykin. Tiina haluaa kannustaa muita kielistä kiinnostuneita osallistumaan rohkeasti kielikursseille. Osallistuminen on ollut joustavaa, kun kurssi on ollut etänä, mutta samalla hyvin tehokasta, kun yksi ilta viikossa omistetaan yksinomaan kielen puhumiselle. Innostuneella ja motivoituneella opiskeluryhmällä on Tiinan mielestä suuri vaikutus omaan opiskelumotivaatioon – kuten myös natiiviopettajalla. Rento ilmapiiri, jossa ei tarvitse jännittää tukee kielen oppimista. 

Mira Mäkelä on opiskellut kesäyliopistossa aiemmin ravitsemustiedettä. Nyt hän on mukana saksan kielen keskustelukurssilla. Saksan kurssille on muodostunut varsin vakiintunut opiskeluporukka, mutta tästä huolimatta Mira koki uutena ryhmään tulemisen helpoksi. 

”He ottivat hirveän helposti mukaan ja me ollaan tehty vähän ylimääräisiäkin juttuja”, Mira kuvailee. 

Ryhmä on käynyt muun muassa katsomassa saksalaisen elokuvan ja seuraamassa balettiesitystä. Mira on vahvasti sitä mieltä, että tämä on ”yksi parhaista saksan kielen kursseista missä olen ollut”. Opetus on ollut laadukasta natiivin opettajan johdolla, ja keskustelun aiheet ovat olleet vaihtelevia. Kurssilla on keskusteltu ajankohtaisista aiheista, mutta myös vaikkapa harrastuksista ja sivistyksestä. Käytettävä sanasto on laajaa ja oppimista tapahtuu helposti mielenkiitoisista aiheista keskustellen.

Myös Miraa jännitti hieman kurssille meneminen, vaikka on asunutkin nuorempana Saksassa. Hyvä ilmapiiri ja keskusteluun keskittyminen sai jännityksen pian katoamaan. Mira antaakin kurssille täydet kymmenen pistettä. 

”Heti tuli sellainen olo, että tätä haluan jatkaa”.