Mitä mieltä ukrainalaiset ovat suomalaisista ja suomen kielen opiskelusta?

Moni ei ehkä tiedä, että Tampereen kesäyliopisto on järjestänyt ukrainalaisille suomen kielen koulutusta aina syksystä 2022 alkaen.

Olemme tarjonneet kymmenille ukrainalaisille suomen kielen koulutusta ja sitä kautta tukea Suomessa elämiseen. Opiskelijat ovat päässeet kartuttamaan erilaisissa arkielämän tilanteissa tarvittavaa peruskielitaitoa – ja onpa ainakin yksi opiskelija päässyt koulutuksemme jälkeen opiskelemaan uutta ammattia!

Haastattelimme kolmea Suomea ukrainalaisille -kurssin opiskelijaa, Rozaa, Oleksandria ja Vladyslavia, heidän kokemuksistaan suomalaisista, Suomessa asumisesta ja suomen kielen opiskelusta.

ROZA:

Millaista Suomessa asuminen on ollut? Mikä on mielestäsi parasta Suomessa?

Pidän todella paljon Suomesta. Opiskelen tällä hetkellä suomen kieltä Tampereen kesäyliopistossa. Meillä on paras opettaja. Hän on mestari alallaan. Hän jaksaa selittää asiat meille kärsivällisesti useita kertoja, kunnes ymmärrämme.

Mielestäni paras asia Suomessa ovat ystävälliset ihmiset sekä luonto.

Mikä on mielestäsi haastavinta uuden kielen oppimisessa?

Itseorganisointi on edelleen yksi haastavimmista asioista vieraan kielen oppimisessa. Yleensä lupaamme itsellemme aloittaa kielen oppimisen maanantaina tai kuukauden alussa, mutta emme koskaan saa sitä aikaiseksi. Sitten alamme keksiä tekosyitä: ajan puute, työ, perhe, lapset.

Mikä on suomen kielen lempisanasi?

Suomen kielen lempisanani on ”kiitos”, koska se on ensimmäinen sana, jonka opettelin tullessani Suomeen.

Oletko huomannut kulttuurieroja Suomen ja Ukrainan välillä? Entä kielten välillä?

Suurin ero Ukrainan ja Suomen välillä on elämän tahti. Elämän tahti Suomessa eroaa merkittävästi ukrainalaisista suurkaupungeista: täällä se on hitaampaa ja rauhallisempaa. Jos verrataan Kiovaan, täällä kaikki kulkee kilpikonnan tahtia: kukaan ei ole kiireessä, elämä on suunniteltu ja mitattu.

Minulle suomen kieli on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Kun kuulin suomen kieltä ensimmäisen kerran, ajattelin ”ei hyvänen aika!”. Mutta ajan myötä tajusin, että kieli on hyvin kaunis. Suomen ja ukrainan kielet ovat kuin pyramideja – vaikein osa on alussa. Kun ymmärrät, miten lauseita muodostetaan, oppiminen helpottuu.

Mikä on parasta Ukrainassa? Mistä olet ylpein Ukrainassa tai ukrainalaisissa?

Ukrainalainen vieraanvaraisuus, ruoka, kauneimmat naiset ja luonto. Olen ylpein ukrainalaisten isänmaallisuudesta ja yhtenäisyydestä, muutoksenhalusta, suvaitsevaisuudesta ja kestävyydestä.

Terveisiä suomalaisille?

Toivotan onnellisuutta, iloa jokaiseen päivään, iloa yksinkertaisista asioista: aamukahvista, auringonsäteistä, tuulen henkäyksestä, rakkaiden ihmisten katseista.

KATSO OLEKSANDRIN JA VLADYSLAVIN HAASTATTELU TÄÄLTÄ: HTTPS://YOUTU.BE/UMUB-UEVOBY

21.6.2023

Kesäyliopistojen lakisääteisen tehtävän hoitaminen vaarassa koulutusleikkausten myötä    

 Kesäyliopistojen valtionrahoitusta tullaan suunnitelmien mukaan leikkaamaan jopa kahdella miljoonalla eurolla. Summa on kesäyliopistojen nykyisestäkin pienestä valtionrahoitusosuudesta kokonaiset 40 prosenttia. Käytännössä valtionrahoituksen leikkaus johtaa siihen, etteivät kesäyliopistot jatkossa pysty hoitamaan heille määrättyä lakisääteistä tehtävää alueellisina koulutustarjonnan oppilaitoksina.   

Aikataululliset paineet niin hallitusneuvottelujen aikana kuin sitä ennen ovat mitä ilmeisimmin johtaneet siihen, ettei päättäjille ole ehtinyt muodostua tarvittavaa ymmärrystä Suomen kesäyliopistojen tämän päivän tehtävästä ja toimintaympäristöstä, jolloin kesäyliopistojen toiminta ja vahvuudet ovat jääneet huomiotta.  

Nykyisellään tehokkaasti ympäri vuoden toimivaa kesäyliopistoverkostoa ei kuitenkaan kannata romuttaa yksinomaan pienen säästön toivossa. Suunniteltujen leikkausten sijaan tulisikin perehtyä mahdollisuuksiin hyödyntää ketterää koulutusverkostoa jopa entistä paremmin. Kesäyliopistot pyörittävät hallinnollisesti kevyitä aikuisoppilaitoksia, jotka palkkaavat opettajia ainoastaan koulutuksen varmistuessa, eli kustannukset on jo nyt minimoitu mahdollisimman hyvin. Palkkoja maksetaan 18 kesäyliopistossa vuosittain noin 9,5 miljoonaa euroa kun valtionrahoitus on viime vuosina ollut noin 5 miljoonan luokkaa. Tästä voi nopeasti tehdä huomion, että kesäyliopistoihin kannattaa satsata täysimääräisesti myös jatkossa.    

Mitä tulee suomalaisten kesäyliopistojen rooliin sivistyksen kentällä, on erityisesti työelämän koulutus ja korkeakoulutettujen osuuden nosto selkeästi mitattavissa olevaa kesäyliopistotoimintaa. Yhteistyössä suomalaisten korkeakoulujen kanssa kesäyliopistot tarjoavat esimerkiksi avointa korkeakouluopetusta – ja näin ollen myös korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille mahdollisuutta monipuolistaa opintojaan ja valmistua nopeammin. Toinen kesäyliopistoverkoston merkittävä vahvuus ovat työelämän osaamista täydentävät opinnot, joita voi käydä joustavasti työn ohella. Täydennyskoulutuksen kautta kertynyt osaaminen on jatkossa konkreettisesti hyödynnettävissä ja nähtävissä suomalaisten pidentyvinä työurina.  

Kesäyliopistotoiminta täytti viime vuonna 110 vuotta. Kesäyliopistot ovat organisaatioina erityisen ketteriä ja eteenpäin katsovia, sillä tukevalle ja vahvalle perustukselle on helppo rakentaa uutta. Suomalainen sivistys rakentuu koulutukselle, jota kesäyliopistot ovat tuottaneet jo paljon ennen peruskoulun olemassaoloa. Vahva kesäyliopistoverkosto kannattaakin pitää mukana suomalaisen koulutuksen edistäjänä myös jatkossa.  

Tampereen kesäyliopistolle hallitusohjelmassa suunnitellut leikkaukset olisivat lähes 300 000 euroa. Tampereen kesäyliopisto järjestää noin 50 aineessa avointa korkeakouluopetusta, kuten palvelumuotoilua, kuvataiteita, erityispedagogiikkaa, biologiaa, psykologiaa ja tulevaisuuden tutkimusta. Järjestämme eri tasoista kielikoulutusta lähes 30 kielessä. Lisäksi tarjonnassamme on Ikääntyvien yliopistotoimintaa ja muuta harrastustavoitteista koulutusta sekä toisen asteen opiskelijoille suunnattua opetustarjontaa. Toteutuessaan leikkaukset supistavat huomattavasti koulutustarjontaamme ja nostavat kurssimaksuja. Kurssimaksujen nousu vapaassa sivistystyössä kaventaa kansalaisten elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja heikentää koulutuksellista tasa-arvoa. 

Tuija Österman
Pääsihteeri
Suomen kesäyliopistot ry. 

Anu Urhemaa
Rehtori
Tampereen kesäyliopisto