Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 18.8.2025

elo 18, 2025 |

Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 18.8.2025:

Tampereen kesäyliopistolta on leikattu riittävästi

Jo toistamiseen tällä hallituskaudella esitetään mittavia leikkauksia, jotka kohdistuvat vapaaseen sivistystyöhön – ja sen myötä kesäyliopistoihin. Valtionvarainministeriö ehdottaa vuoden 2026 budjettiesityksessään vapaan sivistystyön valtionosuutta leikattavaksi 20 miljoonalla eurolla. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa vuoden 2024 historiallisen suuren rahoitusleikkauksen aiheuttamat sopeutukset ovat kesäyliopistoissa yhä kesken. Kesäyliopistot ovat jo kantaneet raskaan vastuunsa, kun viime vuonna rahoitusta leikattiin 20 prosenttia.

Tampereen kesäyliopisto on kustannustehokas, joustava ja aikaansa seuraava vapaan sivistystyön oppilaitos. Tampereen kesäyliopistossa opiskelee vuosittain noin 7000 opiskelijaa koululaisista ikäihmisiin. Opintomme ovat avoimia kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta ja koulutustasosta riippumatta. Järjestämme monipuolista, kohtuuhintaista ja tarpeisiin vastaavaa koulutusta erityisesti Pirkanmaan alueen väestölle.

Vuonna 2024 järjestimme 500 kurssia kuten; kielikursseja, avointa yliopisto-opetusta, työelämän tarpeisiin vastaavaa täydennyskoulutusta, harrastekursseja sekä myös maksuttomia yleisöluentoja ja Ikääntyvien yliopistotoimintaa. Mahdolliset uudet leikkaukset valtionosuuteen nostavat sekä kurssimaksujen hintoja että supistavat tarjontaamme.
Opiskelu Tampereen kesäyliopistossa nostaa pirkanmaalaisten osaamistasoa, nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista korkeakouluista, lisää harrastustavoitteisesti opiskelevien hyvinvointia ja vähentää yksinäisyyttä.

Kesäyliopistoilta ei ole enää varaa leikata.

Anu Urhemaa
Rehtori, Tampereen kesäyliopisto

Haastattelussa Suomea ukrainalaisille -kurssin opiskelijat

helmi 21, 2024 |

Mitä mieltä ukrainalaiset ovat suomalaisista ja suomen kielen opiskelusta?

Moni ei ehkä tiedä, että Tampereen kesäyliopisto on järjestänyt ukrainalaisille suomen kielen koulutusta aina syksystä 2022 alkaen.

Olemme tarjonneet kymmenille ukrainalaisille suomen kielen koulutusta ja sitä kautta tukea Suomessa elämiseen. Opiskelijat ovat päässeet kartuttamaan erilaisissa arkielämän tilanteissa tarvittavaa peruskielitaitoa – ja onpa ainakin yksi opiskelija päässyt koulutuksemme jälkeen opiskelemaan uutta ammattia!

Haastattelimme kolmea Suomea ukrainalaisille -kurssin opiskelijaa, Rozaa, Oleksandria ja Vladyslavia, heidän kokemuksistaan suomalaisista, Suomessa asumisesta ja suomen kielen opiskelusta.

ROZA:

Millaista Suomessa asuminen on ollut? Mikä on mielestäsi parasta Suomessa?

Pidän todella paljon Suomesta. Opiskelen tällä hetkellä suomen kieltä Tampereen kesäyliopistossa. Meillä on paras opettaja. Hän on mestari alallaan. Hän jaksaa selittää asiat meille kärsivällisesti useita kertoja, kunnes ymmärrämme.

Mielestäni paras asia Suomessa ovat ystävälliset ihmiset sekä luonto.

Mikä on mielestäsi haastavinta uuden kielen oppimisessa?

Itseorganisointi on edelleen yksi haastavimmista asioista vieraan kielen oppimisessa. Yleensä lupaamme itsellemme aloittaa kielen oppimisen maanantaina tai kuukauden alussa, mutta emme koskaan saa sitä aikaiseksi. Sitten alamme keksiä tekosyitä: ajan puute, työ, perhe, lapset.

Mikä on suomen kielen lempisanasi?

Suomen kielen lempisanani on ”kiitos”, koska se on ensimmäinen sana, jonka opettelin tullessani Suomeen.

Oletko huomannut kulttuurieroja Suomen ja Ukrainan välillä? Entä kielten välillä?

Suurin ero Ukrainan ja Suomen välillä on elämän tahti. Elämän tahti Suomessa eroaa merkittävästi ukrainalaisista suurkaupungeista: täällä se on hitaampaa ja rauhallisempaa. Jos verrataan Kiovaan, täällä kaikki kulkee kilpikonnan tahtia: kukaan ei ole kiireessä, elämä on suunniteltu ja mitattu.

Minulle suomen kieli on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Kun kuulin suomen kieltä ensimmäisen kerran, ajattelin ”ei hyvänen aika!”. Mutta ajan myötä tajusin, että kieli on hyvin kaunis. Suomen ja ukrainan kielet ovat kuin pyramideja – vaikein osa on alussa. Kun ymmärrät, miten lauseita muodostetaan, oppiminen helpottuu.

Mikä on parasta Ukrainassa? Mistä olet ylpein Ukrainassa tai ukrainalaisissa?

Ukrainalainen vieraanvaraisuus, ruoka, kauneimmat naiset ja luonto. Olen ylpein ukrainalaisten isänmaallisuudesta ja yhtenäisyydestä, muutoksenhalusta, suvaitsevaisuudesta ja kestävyydestä.

Terveisiä suomalaisille?

Toivotan onnellisuutta, iloa jokaiseen päivään, iloa yksinkertaisista asioista: aamukahvista, auringonsäteistä, tuulen henkäyksestä, rakkaiden ihmisten katseista.

KATSO OLEKSANDRIN JA VLADYSLAVIN HAASTATTELU TÄÄLTÄ: HTTPS://YOUTU.BE/UMUB-UEVOBY

Neuropsykiatriseksi valmentajaksi – uudelle uralle tai lisää välineitä omaan työhön

elo 19, 2022 |

Minna Haukka ja Onda Vaahtera opiskelevat Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksessa. Laaja-alaisena erityisopettajana työskentelevä Minna hakee koulutuksesta lisäosaamista ja uusia menetelmiä työhönsä yläkoulussa. Onda puolestaan on rakentamassa itselleen ammattia neuropsykiatrisen valmennuksen parissa.

Minnalle täydennyskoulutukset ovat tuttuja, sillä hän on käynyt niitä työn ohessa paljonkin. Hän ei opiskele niinkään suoritusmerkintöjen vuoksi, vaan oman osaamisen kehittämiseksi. Minna on kokenut lähikoulutuksen antoisaksi ja pitää ajatustenvaihtoa ja muiden opiskelijoiden tapaamista tärkeänä osana koulutusta. Lisäksi moniammatillinen ryhmä tuo erilaisia näkökulmia ja lisää ymmärrystä eri aloilla työskentelevien kesken.

”Kyllä se laajentaa näkökulmaa huomata, että psykiatrisen sairaanhoidon näkökulmasta asiat näyttäytyvät vähän erilaiselta kuin koulumaailmasta käsin”, Minna kuvailee.

Millaista hyötyä Minna kokee saavansa työhönsä? Minna kertoo, että nepsy-valmentaja -koulutus tuo työhön laatua, lisää osaamista ja antaa nuorten kohtaamisiin ”nepsykulmaa”. Hän myös ajattelee, että neuropsykiatrinen tietämys on jollain tavalla yleispätevä taito mitä voi käyttää kaikissa ihmissuhteissa.

Koulutus on oikeastaan ylittänyt Minnan odotukset ja lisännyt innostusta aihetta kohtaan. Hän on koulutuksen kautta löytänyt sellaista kirjallisuutta, jota on kaivannut tiedostamattaan.

”Olen huomannut, että se ikään kuin täyttää jotakin sellaista koloa sopivasti”, Minna lisää nauraen.

Ondalla on hauska tarina kerrottavanaan siitä, miten hän päätyi opiskelemaan Ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi Tampereen kesäyliopistoon. Eräänä lauantaina Ondan puoliso tokaisi, että ”sinusta tulisi hyvä nepsy-coachi”. Asiaa hieman pyöriteltyään, Onda tuumasi, että niin voisi tullakin. Sitten piti tietysti selvittää miten sellaiseksi voisi opiskella ja missä. Asiaa tutkittuaan, hän huomasi, että opiskelu onnistuu kotikaupungissaan Tampereella ja koulutuksen hakuaika on juuri päättymässä. Koulutus on taloudellisesti iso panostus,  joten Onda päätti nukkua vielä yön yli ennen hakemuksen jättämistä.

 

 

 

”Mutta ei kyllä sinänsä olisi tarvinnut, tosin ehkä se on hyvää rahankäyttöhygieniaa myös, ettei ihan heti ryntää ilmoittautumaan. Mutta ajattelin, että eurot likoon nyt. Eli opiskelen ihan omalla rahalla, kun taas monilla meistä esimerkiksi työnantaja maksaa opinnot.”

Myös Onda kokee koulutuksessa tärkeäksi puoleksi ryhmässä vallitsevan hyvän ilmapiirin

”Koulutuksessa on hyvin arvostava ja kuunteleva ilmapiiri. Kun koulutuksessa puhutaan ihmisten auttamisesta, aihe koskettaa meitä opiskelijoita henkilökohtaisella tasolla myös aina jotakin kautta ja se luo sellaista mukavan lämmintä ja turvallista ilmapiiriä”, hän kuvailee.

Koska Onda on perustamassa yritystoimintaa koulutuksen kautta, opintoihin panostaminen on hänelle ajallisesti tärkeää ja itsestään selvää.

”Kun opiskelu alkoi, panostin paljon tunteja siihen. Ajattelen, että se on merkki siitä, että tämä asia on minulle tärkeää, asianmukaista ja hyödyllistä. Ja koen, että jotakin sellaista, jossa minä tulen olemaan hyvä”, hän päättää.