21.6.2023
Kesäyliopistojen lakisääteisen tehtävän hoitaminen vaarassa koulutusleikkausten myötä
Kesäyliopistojen valtionrahoitusta tullaan suunnitelmien mukaan leikkaamaan jopa kahdella miljoonalla eurolla. Summa on kesäyliopistojen nykyisestäkin pienestä valtionrahoitusosuudesta kokonaiset 40 prosenttia. Käytännössä valtionrahoituksen leikkaus johtaa siihen, etteivät kesäyliopistot jatkossa pysty hoitamaan heille määrättyä lakisääteistä tehtävää alueellisina koulutustarjonnan oppilaitoksina.
Aikataululliset paineet niin hallitusneuvottelujen aikana kuin sitä ennen ovat mitä ilmeisimmin johtaneet siihen, ettei päättäjille ole ehtinyt muodostua tarvittavaa ymmärrystä Suomen kesäyliopistojen tämän päivän tehtävästä ja toimintaympäristöstä, jolloin kesäyliopistojen toiminta ja vahvuudet ovat jääneet huomiotta.
Nykyisellään tehokkaasti ympäri vuoden toimivaa kesäyliopistoverkostoa ei kuitenkaan kannata romuttaa yksinomaan pienen säästön toivossa. Suunniteltujen leikkausten sijaan tulisikin perehtyä mahdollisuuksiin hyödyntää ketterää koulutusverkostoa jopa entistä paremmin. Kesäyliopistot pyörittävät hallinnollisesti kevyitä aikuisoppilaitoksia, jotka palkkaavat opettajia ainoastaan koulutuksen varmistuessa, eli kustannukset on jo nyt minimoitu mahdollisimman hyvin. Palkkoja maksetaan 18 kesäyliopistossa vuosittain noin 9,5 miljoonaa euroa kun valtionrahoitus on viime vuosina ollut noin 5 miljoonan luokkaa. Tästä voi nopeasti tehdä huomion, että kesäyliopistoihin kannattaa satsata täysimääräisesti myös jatkossa.
Mitä tulee suomalaisten kesäyliopistojen rooliin sivistyksen kentällä, on erityisesti työelämän koulutus ja korkeakoulutettujen osuuden nosto selkeästi mitattavissa olevaa kesäyliopistotoimintaa. Yhteistyössä suomalaisten korkeakoulujen kanssa kesäyliopistot tarjoavat esimerkiksi avointa korkeakouluopetusta – ja näin ollen myös korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille mahdollisuutta monipuolistaa opintojaan ja valmistua nopeammin. Toinen kesäyliopistoverkoston merkittävä vahvuus ovat työelämän osaamista täydentävät opinnot, joita voi käydä joustavasti työn ohella. Täydennyskoulutuksen kautta kertynyt osaaminen on jatkossa konkreettisesti hyödynnettävissä ja nähtävissä suomalaisten pidentyvinä työurina.
Kesäyliopistotoiminta täytti viime vuonna 110 vuotta. Kesäyliopistot ovat organisaatioina erityisen ketteriä ja eteenpäin katsovia, sillä tukevalle ja vahvalle perustukselle on helppo rakentaa uutta. Suomalainen sivistys rakentuu koulutukselle, jota kesäyliopistot ovat tuottaneet jo paljon ennen peruskoulun olemassaoloa. Vahva kesäyliopistoverkosto kannattaakin pitää mukana suomalaisen koulutuksen edistäjänä myös jatkossa.
Tampereen kesäyliopistolle hallitusohjelmassa suunnitellut leikkaukset olisivat lähes 300 000 euroa. Tampereen kesäyliopisto järjestää noin 50 aineessa avointa korkeakouluopetusta, kuten palvelumuotoilua, kuvataiteita, erityispedagogiikkaa, biologiaa, psykologiaa ja tulevaisuuden tutkimusta. Järjestämme eri tasoista kielikoulutusta lähes 30 kielessä. Lisäksi tarjonnassamme on Ikääntyvien yliopistotoimintaa ja muuta harrastustavoitteista koulutusta sekä toisen asteen opiskelijoille suunnattua opetustarjontaa. Toteutuessaan leikkaukset supistavat huomattavasti koulutustarjontaamme ja nostavat kurssimaksuja. Kurssimaksujen nousu vapaassa sivistystyössä kaventaa kansalaisten elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja heikentää koulutuksellista tasa-arvoa.
Tuija Österman
Pääsihteeri
Suomen kesäyliopistot ry.
Anu Urhemaa
Rehtori
Tampereen kesäyliopisto