Japanilainen kohteliaisuuden ja etiketin pyörteissä

”Jopa tavallinen väki ja maalaiset ovat hyvätapaisia ja niin huomattavan kohteliaita, että he antavat itsestään vaikutelman kuin olisivat hovissa kasvatettuja. Tässä suhteessa he ovat korkeammalla kuin paitsi muut itäiset kansat myös eurooppalaiset.”

Näin ihastellen kirjoitti japanilaisista 1590-luvulla italialainen lähetyssaarnaaja Alessandro Valignano (1539–1606), joka oli ensimmäisten Japanissa käyneiden eurooppalaisten joukossa. Vaikka Valignanon tekstistä on yli 400 vuotta, hyvin samankaltaiset havainnot toistuvat myös nykypäivän matkakirjoissa: Japanissa vierailleet ulkomaalaiset hämmästyvät usein paikallisten kohteliaisuudesta, avuliaisuudesta ja vieraanvaraisuudesta.

Samalla ulkomaalainen saattaa tuntea itsensä rumaksi ankanpoikaseksi, kun ympäröivien ihmisten kaunis kehonkieli ja sulava kommunikointi poikkeavat niin paljon totutusta. Miten edes yrittää kiittää saamastaan vieraanvaraisuudesta, kun se tuntuu ylittävän odotukset niin kaikilla tavoilla? Miten koskaan tottua toimimaan kuten japanilaiset? Tällaisten kysymysten parissa painivat tietysti turistit, mutta ne ovat tyypillisiä myös maassa pidempään oleskelleille ja japanin kieltä taitavillekin ulkomaalaisille.

Japaniin tutustuminen muuttaa ihmistä

Todellisuudessa japanilainen etiketti ei ole kuitenkaan niin monimutkaista tai vaikeaa ymmärtää kuin usein väitetään. Erilaisia sääntöjä on kyllä paljon, mutta lopulta ne kytkeytyvät tavalla tai toisella yhteen. Suomalaisella peruskohteliaisuudellakin pärjää Japanissa jo pitkälle, vähintään matkalaisena – mutta paikallisten tapojen opettelu se vasta onkin kiehtova tutkimusmatka, joka totuttaa mieltä ja kehoa käyttäytymään aivan uudella tavalla. Tässä mielessä voi helposti todeta, että Japaniin tutustuminen muuttaa ihmistä.

Lisää tietoa japanilaisesta etiketistä kevään yleisöluennolla

Tampereen kesäyliopiston esitelmässäni ”Etiketti Japanissa” (6.4.2022 klo 17) kerron japanilaisen etiketin ja kohteliaisuuden perusteista, siitä miten kaikki säännöt eivät aina ole selviä japanilaisille itselleenkään, kuten myös siitä, millä perussäännöillä matkaaja pärjää Japanissa. Esitelmä sopii yhtä lailla jo Japania tuntevalle yleisölle kuin ensikertalaiselle, ja siitä saa vinkkejä myös japanilaisten kanssa toimimiseen työelämässä. Tervetuloa tutustumaan Japanin kiehtovaan tapakulttuuriin!

Kirjoittaja: FT Lasse Lehtonen on japanilaiseen kulttuuriin erikoistunut tutkija Helsingin yliopistosta.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Bow_(11106700545).jpg

Positiivinen johtaminen – Mahdollisuus muutosten myllerryksessä?

Kukapa olisi kolme vuotta sitten osannut ennustaa sen, missä nyt olemme. Entä mikä on tilanne vuoden kuluttua? Varmaa taitaa olla vain se, että olemme keskellä muutosta, murrosta, niin yksityiselämässä kuin työssäkin. Varmaa on myös se, että uudet ajat vaativat uudenlaista ajattelua ja toimintaa – se mikä toimi aiemmin, ei yleensä ole erityisen toimivaa uuden edessä. Tarvitaan nykymallien ravistelua, rohkeutta tarttua uusiin toimintamalleihin. Tarvitaan uudenlaista johtamisotetta, positiivista johtamista, joka haasteiden keskellä keskittyy siihen, mikä on hyvää, toimivaa ja tulosta tuottavaa niin yksilön, tiimin kuin organisaatioidenkin kannalta.

Positiivinen johtaminen pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja soveltaa sen tutkimuksia johtamiskontekstissa. Positiivinen psykologia on psykologian suuntaus, tieteellistä tutkimusta siitä, mikä mahdollistaa yksilöiden ja yhteisöjen optimaalisen hyvinvoinnin, kukoistuksen. Positiivinen johtaminen keskittyy heikkouksien sijaan vahvuuksiin, ongelmien sijaan mahdollisuuksiin ja haasteiden sijaan siihen, mikä on erinomaista yksilöissä ja organisaatioissa. Se edistää yksilöiden hyvinvointia, innostusta ja oppimista sekä koko työyhteisön laatua, tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Positiivisen psykologian opeilla vahvistetaan resilienssiä

 

Positiivinen johtaminen ei kuitenkaan ole höttöistä pakkopositiivisuutta ja ongelmien ohi katsomista. Sen voima tulee erityisesti näkyviin haasteiden ja vaikeuksien pyörteissä – jollaisena myös tämä aika voidaan melko perustellusti nähdä. Myönteiset tunteet toimivat puskurina kuormitusta vastaan ja edistävät hyvinvointia. Turvallinen ja myönteinen työilmapiiri mahdollistaa vaikeiden asioiden esiin nostamisen, niiden käsittelemisen ja ratkaisemisen rakentavalla tavalla. Hyvät ihmissuhteet edistävät oppimista ja uuden omaksumista. Ja positiivisen psykologian periaatteiden soveltaminen vahvistaa yksilöiden ja organisaation resilienssiä, kykyä toimia joustavasti muutoksen keskellä ja kohdata vaikeuksia ja vastoinkäymisiä.

Oletko valmis haastamaan ajatteluasi ja toimintatapojasi?

 

Kukaan ei pysty varmuudella ennustamaan tulevaisuutta. Muutos on kuitenkin jatkossakin väistämätöntä, ehkä jopa entistä varmemmin ja pidemmin harppauksin. Onneksi kaiken epävarmuuden keskellä meille on tarjolla tutkittuja ja perusteltuja lähestymistapoja ja toimintamalleja. Yksinään nämä työkalut eivät kuitenkinkaan taianomaisesti tee johtajista, esihenkilöistä tai organisaatiosta positiivista. Tarvitaan myös tietoa ja ymmärrystä positiivisen psykologian periaatteista sekä aitoa ja rehellistä itsensä, ajattelunsa ja toimintatapojensa haastamista.

Uusi Positiivisen johtamisen ja kukoistavien organisaatioiden koulutusohjelma tarjoaa tätä kaikkea: tutkittua tietoa parhaista ihmisten ja organisaation kukoistuksen mahdollistavista tekijöistä, tietoa ja ymmärrystä positiivisen johtamisen ja positiivisen psykologian teorioista, viitekehyksistä ja taustaoletuksista sekä käytännön työkaluja ja muutoksen todentamisen mittareita sekä itsensä haastamista ja oman positiivisen johtamismallin rakentamista.

 

Johanna Huhtamäki

Kirjoittaja on positiivisen johtamisen ja kukoistavien organisaatioiden koulutusohjelman kehittäjä ja kouluttaja. Johanna on positiivisen psykologian asiantuntija, tietokirjailija, tuotantotalouden DI ja väitöstutkija, joka tutkii jatkuvan huippusuorituksen taustalla vaikuttavia ajattelumalleja. Hänellä on tausta organisaatioista, muutoksen johtamisesta ja esihenkilönä toimisesta. Kouluttamisen lisäksi Johanna toimii valmentajana, konsulttina ja puhujana.

”Luotan siihen, että sinulla on homma hallussa.”

15 vuoden työurallani Tampereen kesäyliopiston projektipäällikkönä olen kuullut tämän lauseen lukuisia kertoja. Tällä kertaa sen totesi minulle Ilmantieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala, jota olen saapunut haastattelemaan Helsingin Kumpulassa sijaitsevaan Ilmatieteenlaitoksen päämajaan.

Tutkimusprofessori Haapala on lupautunut pitämään luennon kesäyliopiston vetämän ikääntyvien yliopiston radioluentosarjassa. Mutta koska Jarin aihe, Pohjoisen jäämeren nykytila ja arktisen jään huolestuttava hupeneminen, ovat ennen kaikkea visuaalista esitystapaa suosivia, on hän toivonut radioluennon elävöittämiseksi haastattelutyyppistä lähestymistapaa. Ja koska kesäyliopiston projektipäällikön tehtävänkuvaan kuuluu periaatteellinen ’ei’-sanan välttäminen sekä kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin tilanteisiin valmistautuminen, vastasin Jarin toiveeseen tietenkin myöntävästi. Omaksuin tällä kertaa toimittaja-haastattelijan roolin ja tein kotiläksyni huolella. Kokemuksen tuomalla varmuudella vahvistin Jarille haastattelun alkajaisiksi, että ”tottahan toki, homma on hallussa”.

Kokemukseni mukaan ihminen, joka ei sano ’ei’ turhan usein, kerryttää kokemuksia keskimääräistä enemmän. Avarakatseisuus ja ennakkoluulottomuus ovat vieneet minut työurallani ihmeellisiin paikkoihin. Tällä kertaa ne veivät minut kuulemaan äärimmäisen kiehtovaa tarinaa monikansallisesta ja monitieteellisestä MOSAiC-hankkeesta, jossa tutkittiin satojen tutkijoiden voimin Pohjoisen jäämeren nykytilaa ja opittiin kylmyyden ja viiman keskellä elämään sovussa jääkarhujen ja tutkimuskalustosta kiinnostuneiden napakettujen kanssa. Hypnoottisen mielenkiintoisen keskustelun perusteella arvioin, että tutkimusprofessori Haapala on myös mies, joka sanoo työssään harvoin ’ei’. Ainakaan silloin hän ei kyseistä sanaa sanonut, kun tiedusteltiin halukkuutta lähteä 3,5 kuukaudeksi ulkotöihin maailman laidalle pimeistä pimeimpään kaamokseen tutkimaan jäälauttojen liikkeitä.

Suosittelen lämpimästi kuuntelemaan Radio Moreenin (https://nettiradiot.org/radio-moreeni/) taajuudella tiistaina 28.9. klo 10.15 alkaen, kuinka toimistotyöhön tottunut kasvatustieteilijä ja kenttätyössä meritoitunut meritutkija löysivät yhteisen sävelen. Saat myös tietää, mitä Pohjoiselle jäämerelle kuuluu ja tarkan päivämäärän, milloin arktinen jää sulaa ensimmäisen kerran kokonaan.

Lisätietoa Ikääntyvien yliopiston luennoista: https://tampereenkesayliopisto.fi/kurssi/8044/ikaantyvien-yliopiston-luennot/

Teksti: Mikko Mattila, projektipäällikkö, Tampereen kesäyliopisto

 

Kuvassa tutkimusprofessori Jari Haapala
kuvat: Jari Haapala