Kukapa olisi kolme vuotta sitten osannut ennustaa sen, missä nyt olemme. Entä mikä on tilanne vuoden kuluttua? Varmaa taitaa olla vain se, että olemme keskellä muutosta, murrosta, niin yksityiselämässä kuin työssäkin. Varmaa on myös se, että uudet ajat vaativat uudenlaista ajattelua ja toimintaa – se mikä toimi aiemmin, ei yleensä ole erityisen toimivaa uuden edessä. Tarvitaan nykymallien ravistelua, rohkeutta tarttua uusiin toimintamalleihin. Tarvitaan uudenlaista johtamisotetta, positiivista johtamista, joka haasteiden keskellä keskittyy siihen, mikä on hyvää, toimivaa ja tulosta tuottavaa niin yksilön, tiimin kuin organisaatioidenkin kannalta.

Positiivinen johtaminen pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja soveltaa sen tutkimuksia johtamiskontekstissa. Positiivinen psykologia on psykologian suuntaus, tieteellistä tutkimusta siitä, mikä mahdollistaa yksilöiden ja yhteisöjen optimaalisen hyvinvoinnin, kukoistuksen. Positiivinen johtaminen keskittyy heikkouksien sijaan vahvuuksiin, ongelmien sijaan mahdollisuuksiin ja haasteiden sijaan siihen, mikä on erinomaista yksilöissä ja organisaatioissa. Se edistää yksilöiden hyvinvointia, innostusta ja oppimista sekä koko työyhteisön laatua, tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Positiivisen psykologian opeilla vahvistetaan resilienssiä

Positiivinen johtaminen ei kuitenkaan ole höttöistä pakkopositiivisuutta ja ongelmien ohi katsomista. Sen voima tulee erityisesti näkyviin haasteiden ja vaikeuksien pyörteissä – jollaisena myös tämä aika voidaan melko perustellusti nähdä. Myönteiset tunteet toimivat puskurina kuormitusta vastaan ja edistävät hyvinvointia. Turvallinen ja myönteinen työilmapiiri mahdollistaa vaikeiden asioiden esiin nostamisen, niiden käsittelemisen ja ratkaisemisen rakentavalla tavalla. Hyvät ihmissuhteet edistävät oppimista ja uuden omaksumista. Ja positiivisen psykologian periaatteiden soveltaminen vahvistaa yksilöiden ja organisaation resilienssiä, kykyä toimia joustavasti muutoksen keskellä ja kohdata vaikeuksia ja vastoinkäymisiä.

Oletko valmis haastamaan ajatteluasi ja toimintatapojasi?

Kukaan ei pysty varmuudella ennustamaan tulevaisuutta. Muutos on kuitenkin jatkossakin väistämätöntä, ehkä jopa entistä varmemmin ja pidemmin harppauksin. Onneksi kaiken epävarmuuden keskellä meille on tarjolla tutkittuja ja perusteltuja lähestymistapoja ja toimintamalleja. Yksinään nämä työkalut eivät kuitenkinkaan taianomaisesti tee johtajista, esihenkilöistä tai organisaatiosta positiivista. Tarvitaan myös tietoa ja ymmärrystä positiivisen psykologian periaatteista sekä aitoa ja rehellistä itsensä, ajattelunsa ja toimintatapojensa haastamista.

Uusi Positiivisen johtamisen ja kukoistavien organisaatioiden koulutusohjelma tarjoaa tätä kaikkea: tutkittua tietoa parhaista ihmisten ja organisaation kukoistuksen mahdollistavista tekijöistä, tietoa ja ymmärrystä positiivisen johtamisen ja positiivisen psykologian teorioista, viitekehyksistä ja taustaoletuksista sekä käytännön työkaluja ja muutoksen todentamisen mittareita sekä itsensä haastamista ja oman positiivisen johtamismallin rakentamista.

Johanna Huhtamäki

Kirjoittaja on positiivisen johtamisen ja kukoistavien organisaatioiden koulutusohjelman kehittäjä ja kouluttaja. Johanna on positiivisen psykologian asiantuntija, tietokirjailija, tuotantotalouden DI ja väitöstutkija, joka tutkii jatkuvan huippusuorituksen taustalla vaikuttavia ajattelumalleja. Hänellä on tausta organisaatioista, muutoksen johtamisesta ja esihenkilönä toimisesta. Kouluttamisen lisäksi Johanna toimii valmentajana, konsulttina ja puhujana.

Aloitin Tampereen kesäyliopiston uutena rehtorina 1.9. pitkäaikaisen rehtorin Ritva Ojalehdon jäädessä eläkkeelle. Olen tehnyt pitkän uran Tampereen kesäyliopistossa, aloitin vuonna 2001 koulutussuunnittelijana ja viime vuodet olen työskennellyt koulutuspäällikkönä. Vastuullani on ollut niin avointa yliopisto-opetusta kuin ammatillista täydennyskoulutustakin. Koulutuksen kehittäminen ja uudistaminen on ollut aina lähellä sydäntäni.

Näen tärkeänä, että kesäyliopiston koulutustarjonta on jatkossakin monipuolista ja että tarjoamme menestyviä koulutuksia sekä tämän päivän että tulevaisuuden osaamistarpeisiin yhdessä laajan kouluttajaverkoston kanssa. Ilmastonmuutos ja työhyvinvointi ovat esimerkkejä lähitulevaisuuden ajankohtaisista koulutusteemoista. Minulle on myös tärkeää, että Tampereen kesäyliopisto on kokonaisvaltaisesti asiakkaitaan palveleva koulutusorganisaatio.

Maailma muuttuu ja meidän on pysyttävä mukana muutoksessa. Yksi hieno uudistus on mahdollisuus viedä Tampereen kesäyliopiston tulevia opintopisteytettyjä ja osaamisperusteisesti kuvattuja täydennyskoulutuksia Koski -palveluun, josta löytyvät entuudestaan esimerkiksi korkeakouluissa suoritetut opinnot. Täydennyskoulutussuoritusten kirjaaminen valtakunnalliseen Koski -palveluun lisää koulutuksellista tasa-arvoa, helpottaa erilaisten opintojen tunnustamista ja hyväksilukemista.

On hieno hetki, kun tulee valituksi – tästä kuitenkin kaikki työ vasta alkaa. Rehtorin vastuulla on taloudesta ja toiminnasta vastaaminen, toimintaedellytysten turvaaminen sekä strategian jalkauttaminen käytäntöön. Haluan olla läsnä ja helposti lähestyttävä sekä avoin uusille ideoille ja toimintatavoille. Yhdessä osaavan henkilöstön kanssa teemme Tampereen kesäyliopistosta Suomen parhaan kesäyliopiston.

Kuvassa: Rehtori Anu Urhemaa